tiistai 28. helmikuuta 2012

Käsittele varoen

Tämän ompeluksen ulkonäkö ei juuri hurmaa, mutta tarkoitus on olla käytännöllinen ja toimiva. Aiemmin lentäessämme matkarattaat ja lastenvaunut ovat kokeneet kovia, joten nyt päätin yrittää suojata mukaan lähtevät vaunut paremmin. Suojapussi ehkä auttaa etteivät vaunut niin kolhiintuisi.


Suojapussin kangas löytyi kaapista, olen varmaan joskus aikaisemmin ajatellut tehdä jotain vastaavaa. Nauha on Jätti-Rätistä. Ajattelin silittää vielä kirjaimia "Be nice" tai "Carefully" pussin kylkiin, mutta ehkä se nyt tällä kertaa jää tekemättä.




maanantai 27. helmikuuta 2012

Sano se kiinaksi 2

Sairastelut ja hiihtoloma häiritsivät "sana päivässä kiinaa" opiskeluita, mutta yritetään taas. Lähtöön on 7 päivää, joten 13 uutta merkkiä sitten viime kirjoittelun pitäisi olla hallussa.

En ihan taida vielä tästä selvitä, mutta yritetään...

wõ = minä
ni = sinä
tã = hän
wõmen = me
nimen = te
tãmen = he

Tässä pieni ääntämisharjoitus:

mã = äiti
má = hamppu
mã = hevonen
mà = kirota

Nämä voivat olla tarpeellisia:

Nihão ma? = Miten voit?
Hão. Ni ne? = Hyvin. Entä sinä?
Jièguãng. = Anteeksi, pääsenkö ohi.
Duìbùqi. = Anteeksi, olen pahoillani.
Shì. = Kyllä.
Bùshì. = Ei.


Ja vielä pari lausetta:

Tyyne tàitai shi ni àiren. = Rouva Tyyne on vaimoni.
Wõ jiào Tyyne. = Nimeni on Tyyne.


Kyllä ne tästä luntaten sujuvat, mutta ei ihan taida sujuvaa vastausta tulla, jos joku minulle puhuisi kiinaa.  Pian se nähdään ja kuullaan!

lauantai 25. helmikuuta 2012

Valoa pimeyteen

Jäälyhtyjen teko onnistui kovilla pakkasilla ja vielä hiihtolomallakin niistä on pari ihan kunnossa. Tein lyhdyt laittamalla ämpäriin vettä, mustikanvarpuja ja sitten kun vesi oli melkein jäätynyt, niin laitoin keskelle vielä pahvipurkin. Yöllä ne menivät sitten ihan umpijäähän, joten purkit piti sulatella kuuman vesihanan alla pois. Mutta siitä se lyhty sitten muotoutui.

Katsotaan onnistuuko videopostaus...

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Hätä keinot keksii

Tarvitsimme makuuhuoneeseen ison taulun sängyn päädyn yläpuolelle. Seinä näytti niin tyhjältä. Kiersin taulukauppoja, mutta isot taulut olivat kovin kalliita. Ikeasta ei löytynyt mitään kivaa, eikä Kodin Ykkösestä.

Sitten kävin autotallissa, ja löysin kaksi Finnfoam levyä. Päätin päällystää ne Aalto-kankaalla, jonka ostin Finlaysonin tehtaanmyymälästä. Sitten vain niittipyssyllä kangas ja ripustuslanka kiinni. Siinähän ne taulut sitten olivatkin.



tiistai 21. helmikuuta 2012

Vanhassa vara parempi

Esikoisen syntymän aikoihin aloin hinkua meille keinutuolia. Ja vanhaa, sellaista jossa on pyöreästi kaartuvat käsinojat. Eihän sellaisia mistään löytynyt. Mutta onneksi löytyi osaavat appivanhemmat. Tuolin entisöinnistä ja verhoiluista kunnia kuuluu heille.


Tuoli löytyi kirppikseltä, joka oli ennen vanhan tv-tehtaan tiloissa Turussa. Verhoilukangas ja tarvikkeet hankittiin Muovikumista Raisiosta. Vasinaisen verhoilutyön tekivät mamma ja pappa, ja kyllä tuolista tuli hieno. Voin esitellä verhoilun vaiheet vielä myöhemmin kuvina tarkemmin.


Ennen:






















Jälkeen:



































Mummolan aarteista löytyi tämä pieni jakkara. Sen maalasin tummanruskeaksi.






Tämän jakkaran kaverina meille tuli myös arkku. Se kuuluu keskeneräisiin projekteihini. Hionta ja maalaus on edelleen kesken. On ollut jo pari vuotta. Ehkä inspiraatio kevään tullen iskee senkin suhteen.


Pieni verhoiluprojekti iski vielä ruokailupöydän tuoleihin. Keinutuolista yli jääneellä kankaalla verhoilimme ennestään siniset tuolit ruskeiksi. Verhoilu tehtiin ronskisti, reunat ommeltiin ompelukoneella ja sitten niittipyssyllä vaan kangas kiinni tuoleihin. Ja ihan siistiä tuli.


maanantai 20. helmikuuta 2012

Siitä se ajatus sitten lähti

En olen niin kovin tarkka ompelija, joten päätin rohkeasti vaan kokeilla. Tyynin rakas perhosmekko on jäämässä pieneksi, joten piirsin siitä summittaiset kaavat sanomalehtipaperille. Pitäisi ehkä hankkia ihan oikeaakin kaavapaperia. No, mutta kaavat sain ja muokkasin niitä pari senttiä isommiksi ja leikkasin kankaan. Kankaan, langat ja kuminauhan kävin ostamassa Jätti-Rätistä, noin metrin palan. Hinta oli 6 euroa. Kangas on lumihiutaleaiheista ja liilaa, perhosia ei löytynyt, mutta väri miellytti Tyyniä.

Sen jälkeen aloin sovitella paloja yhteen ja ommella mekkoa kasaan. Ompelujärjestys oli luova, ensin sivut, sitten hihat, sitten helma, sitten hihansuut ja lopuksi kaulus. Hihansuihin ja kauluksiin jätin kujan kuminauhaa varten, jonka pujotin sinne lopuksi ja tein rypytyksen. Jätti-Rätissä myyjä kysyi, että otanko sellaista ommeltavaa kuminauhaa, joka laitetaan jonnekin alapuolaan. En ihan ymmärtänyt kysymystä, joten vastasin että otetaan ihan tavallista. Tuo on siis jokin hienous, jonka voisi ommellen kiinnittää. Täytyy selvitellä asia myöhemmin, että mitä ihmettä.

Mekosta tuli ihan kiva. Vähän vino, vähän ryppyinen kainaloista ja vähän liian väljä alhaalta. Pituuttakin on hiukan liikaa. Mutta tyttö tykkäsi ja mekko on varmaan kesällä paremmin istuva. Ajattelin tehdä näitä vielä pari lisää ja harjoitella... Aikaa meni kaavoihin pari iltaa ja ompeluun toiset pari tuntia. Onneksi Pikku-Touho tykkää nukkua hyvin päiväunia, siinä näitä ehtii tehdä.

Ja tässä vielä kuva, ensin se perhosmekko, josta koko ajatus sitten lähti (koko 98/104) ja sitten se lumihiutalemekko made by Tyyne.


perjantai 17. helmikuuta 2012

Pieni ja hento ote

Välillä se kutominen (tai siis neulominen) luistaa mukavastikin, vaikka aika yksinkertaisia juttuja olenkin tehnyt. Onneksi on olemassa Käspaikka, josta löytyy ohjeita miten tehdään oikea ja nurja silmukka, kavennukset ynnä muut kiemurat.

Nämä vauvantumput ovat mielestäni aika hellyyttävät.



Ohje näihin löytyi jostain nettisivuilta, se meni suunnilleen näin:

Vauvan tumput

Tumput puuvillalangasta 3mm:n puikoilla. Varressa on aluksi yhteensä 36 s eli 9 silmukkaa jokaisella neljällä puikolla. Kun varsi on 3-4 cm:n mittainen, kavenna 1 s joka puikolla. Kannattaa kutoa ensimmäinen silmukka ja kaventaa kaksi seuraavaa yhteen. Kärjessä on sädekavennus. Tumpun koko pituus varresta kärkeen on noin 10 cm.

Olen ohjetta muokkaillut ja tehnyt tumpun alkuun joustinneuletta (2 oikein, 2 nurin) noin 3 cm. Sen jälkeen sileää neuletta ja raita on 2 kerroksen levyinen. Lanka on Novitan Malibu merkkistä lankaa.

Seuraavaksi työn alla on vauvan liivi, tästä samasta langasta. Katsotaan miten onnistuu...



Aina ei onnistu

Joskus menee tuunailut ihan pieleen, tai sinnepäin.

Nämä verhot olivat ompelijan tekemät, mutta ruskea sivuverho oli aikaisemmin sininen. Kun vaihdoimme sohvan ruskeaan, niin tuli tarve tehdä verhoillekin jotain. Päätin sitten itse ommella uuden sivuverhon. Mittasin ja löysin jopa samanlaista kangasta kuin valkoinen sivuverho. Kangas löytyi Kodin Ykkösestä. Ompeluvaiheessa tapahtui jotain mystistä...




Verhot näyttävät paikoillaan ihan hyviltä. Ja onneksi niiden alareunan peittää matala hyllytaso, sillä painona ollut alalista jäi näkyviin. Molemmilta puolilta.




Ja kutominen. Joskus se luistaa ja joskus ei. Miten villasukan kutominen voi olla niin vaikeaa? Tämä ainakin jäi kovin muotopuoleksi. Mutta ihan nättiä lankaa se on. Taitaa vaan jäädä ilman toista paria.



Ja keittiössä menee välillä kaikki ihan pieleen. Se alkoi jo kotitaloustunneilla. Taisinkin olla ainoa, joka ei 7.lk jälkeen valinnut kotitaloutta. Silakkapihvien ohjeessa luki, että 1tl suolaa. Mä laitoin sitä sitten jokaiseen sen verran. Ja pullataikinassakin meni vähän sokerit ja suolat sekaisin. Siitä seurasi, että mulle pidettiin polttaritkin niin, että armaat ystävät opettivat muusin ja pullataikinan tekoa. Hauskaa oli, ja kyllä ne nyt luonnistuu. Useimmiten.

Tämä legendaarinen annos on nimeltään "Vaimon munaherkku". Tuoreena vaimona päätin keittää munia aamupalaksi miehelleni. En oikein vieläkään ymmärrä, että mitä tapahtui.



torstai 16. helmikuuta 2012

Jotain valmista

Tuunauspuolella on ollut hiljaista viimeiset pari vuotta. Nyt minulle on hiipinyt pieni käsityöinnostus. Kaikki alkoi Tyynin Me&I perhosmekosta, josta tuli yhtäkkiä lempimekko. Se vain uhkaa jäädä pian pieneksi. Jotain pitäisi keksiä tilalle...

Kangaskauppaan aion tänään mennä, mutta ennen sitä piti saada keskeneräiset projektit valmiiksi. Ompelutaitoni ovat kovin ruosteessa, joten olen viime aikoina ommellut lähinnä vain suoraa, kuten hernepusseja tai unirättejä. Ja nekin jäivät kesken.  Mutta eilen sain ne valmiiksi, tadaa!

Unirätit on tehty Lindexin vauvapeitosta ja hernepussit Salama McQueen lakanakankaasta, jota jäi yli kun pienensin isoa pussilakanaa Tyynille sopivaksi.


Aiemmin minulla on ollut tapana innostua ja haukata vähän liian iso pala kerralla. Nyt koitan välttää tätä ja olen kysellyt apuakin naapurista. Sen mekon suhteen siis.

Tuunauksia ajalta ennen surua on ollut enemmänkin. Tuntemattoman menetys vei kyllä kaikki ylimääräiset innostukset, mutta hyvänä merkkinä, näin reilun kahden vuoden jälkeen voisi pitää sitä, että innostus alkaa palailla.

Tyynin huoneeseen tein pari vuotta sitten laskosverhot. Ja tällä tarkoitan sitä liian isoa palaa. Näihin meni aikaa varmaankin kaksi viikkoa, mies jo sanoi, että alkaa olla mustasukkainen verhoille. Ostin näihin valmiin laskosmekanismin Kodin Ykkösestä, kankaat on Finlaysonin Muumia, jota on jatkettu harmaalla verhokankaalla. Ohjeet laskosverhon tekoon sain lukemalla pakkauksen ohjeet ja googlettamalla netistä lisää laskosverho-ohjeita. Niillä se kyllä onnistui, vaikka aika montaa osaa pyörittelin ja pähkäilin, että miten päin ja mihin ihmeeseen tämä kuuluu. Ei siis ihmekään, että laskosverhot ovat niin hintavia tilattaessa oikeilta ompelijoilta. Samalla kankaalla päällystin myös lasten sohvan sekä löysin vielä päiväpeitonkin Salon Desing Hill -myymälän alesta.


Tässä verhot yläasennossa. Näin ne näyttävät oikein siistiltä.


Tässä verho alaslaskettuna. Ja tässä näkyy kokemattomuus, vähän vinoonhan se menee siellä täällä. Mutta ei siitä sen enempää.


Ja tämä on se sohva, perintönä saatu ihana lasten sohva sai uuden peitteen. Kangas on tähän tarkoitukseen vähän ohutta, mutta ei tämä varsinaista verhoilua nyt ollutkaan. Ikään kuin huppu sohvan päällä.


Ja vielä se päiväpeitto. Tykkään tästä edelleen, ei ole silmä väsynyt parissa vuodessa tähän kuosiin. Finlayson taitaa olla valmistaja, tästä vain shoppailukunnia mulle.





keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Sano se kiinaksi

Yksi innoke tämän blogin aloittamiseen on tuleva matkamme Kiinaan. Lähtöön on 20 päivää. Matkan kesto on kolme viikkoa. Mies tekee siellä töitä, ja me muut lomailemme. Aika jännää, vähän hurjaa ja hirmu mielenkiintoista. On mukavaa laittaa muistiin, mitä siellä sitten oikein teemme. Ja kuulemma Facebook on siellä sensuurissa (paitsi mobiililaitteissa, joiden käyttö on vähän arvokasta), joten ehkä tämän blogin kautta saan paremmin kirjoitettua kuulumisia tutuille.

Olen ruutuvihkoon kirjoittanut listaa siitä, mitä mukaan pitäisi ottaa. Maitojauheet siihen taisin ensimmäisenä kirjoittaa. Siitä lisää myöhemmin, kun ollaan pakkausvaiheessa. Ja miten kantaa ne laukut ja vekarat kentällä ja kohteessa? Kantorinkka ja kantoreppu onneksi löytyy ja niistä taitaa olla enemmän apua kuin rattaista. Toki tuplarattaatkin mukaan lähtee ja toivottavasti säilyvät lennoilla ehjinä.

Olen myös haastanut itseni opiskelemaan vähän kiinaa. Sana/merkki/asia/lause päivässä, niin pitäisi olla pieni matkasanasto hallussa. Kaivoin esiin "teach yourself" Chinese kirjani lukioajoilta, sillä silloin olen alkeiskurssin kiinan kielestä aloittanut. En sitä loppuun asti käynyt, sen verran haastavaksi kieli ja sen merkit muuttuivat.

Yksi kiehtovimmista kielistä kiina on. Toonien ääntäminen on vaikeaa epämusikaaliselle, mutta aina kannattaa yrittää. Ainakin sana "ma" muuttaa merkitystään sen mukaan, että onko siinä laskeva, nouseva, tasainen vai laskeva-nouseva intonaatio (hevonen-kysymys-kirota). Katsotaan sitten paikan päällä, ymmärtääkö kukaan minua.

Tässä teille ne merkit, jotka jo "osaan"! Toonit on osittain väärin, kun näppäimistöstä ei löydy kaikkia merkkejä.

nü cèsuõ = naisten wc (lausutaan nuu tsesuo)

nán cèsuõ = miesten wc

niúnãi = maito

gãn bei = kippis (lausutaan kampei)

xiéxié = kiitos (lausutaan siesie)

X xiãnsheng, nî hâo = herra X, hyvää päivää (lausutaan X siansheng, nii hao)

Lauseet:

Qîng zuò = Olkaa hyvä, istukaa. (lausutaan tching tsuo)

Wô he kãfei = Minä juon kahvia. (lausutaan woo hee kaafei)

Nãme, Zhõngguó chá xíng bu xíng? = No, Kiina tee, ok ei ok = No miten olisi kiinalainen tee? (lausutaan naame, tsongua tsaa tsing bu tsing)

Xíng, xièxie nî! Wô hên xîhuan he Zhõngguó chá. = Ok, kiitos sinulle! Minä paljon pidän   juoda Kiina tee. = Kiitos paljon! Pidän oikein paljon kiinalaisesta teestä.
(lausutaan tsing, siesie nii! Woo hen sihuan hee tsongua tsaa)

Numerot:

1=yi, 2=èr, 3=sãn, 4=sì, 5=wû, 6=liù, 7=qi, 8=bã, 9=jiû, 10=shí

(lausutaan jii, er, san, sii, wuu, liu, ti, baa, ziu, sshii)

Logiikka jatkossa on yksinkertainen. Ikään kuin kerrotaan kymmenellä luvut.

2 x 10 =
20 => èr+shí = èrshí

30=sãnshí
60=liùshí
99=jiûshíjiû

Ja juuri kun tämä alkaa vähän sujua, niin sitten kirjasta alkaa osuus, jossa tekstit ovat kiinalaisella kirjoituksella! Tässä "wc", ensimmäinen merkki tarkoittaa vessaa, ja jälkimmäinen paikkaa. Tähän alkuun vielä nainen tai mies, niin pitäisi löytää hädän hetkellä oikea ovi!


Merkkien logiikka on ajan myötä hämärtynyt, josko se nyt ei ihan vesiselvää ole ollut alunperinkään. Mutta, vielä ehtii 20 merkkiä/sanaa opetella...



tiistai 14. helmikuuta 2012

Jännää

Olen jäänyt lukijana useaan blogikoukkuun ja nyt se on sitten tarttunut minuunkin. Mä vaan ihan kokeilen... on tämä jännää. Katsotaan kuinka tässä käy, jääkö tämä ensimmäiseksi ja viimeiseksi tekstiksi.

Ajatuksenani olisi kirjoittaa kaikenlaista tärkeää muistiin, touhuista, matkoista, perheestä ja muista tuumauksista. Ja välillä tuunauksistakin, jos vaikka saisin joitakin lukuisia keskeneräisiä projekteja vietyä tämän avulla loppuun. Pidän kovasti myös kirpputoreista, joten niitäkin tämä blogi varmasti käsittelee. Ruuanlaiton suhteen olen Tunari-Tyyne ja Kauhukeittiön kuningatar, mutta välillä jotakin vahingossa onnistuukin. Mutta ehkä niitä epäonnisiakin teoksia voisi täällä käsitellä ja purkaa traumojaan.

Esittely on varmaan alussa paikallaan. "Tyyne" on 40+ ikäinen touhuilija Turun seudulta. 

Tästä tämä alkaa, jatketaan seuraavalla kerralla... Ja hyvää ystävänpäivää muuten kaikille!

T