tiistai 10. huhtikuuta 2012

Pipo piukassa osa I

Jännä juttu. Miten tässä näin kävikään?

Ajattelin ommella sisaruksille samanlaiset, mutta erikokoiset pipot. Löysin netistä ohjeita, ja otin vanhoista pipoista mallia. Kankaat olivat oikein tilauskankaita Saksasta, pääsin naapurin siivellä kangastilauskimppaan Michas Stoffeckelle. Ja sain vielä käännösapuakin, ei oikein ole kankaiden nimet hallussa saksaksi.

Pipot valmistuivat nopeaan ja niitä siinä kääntelin ja vääntelin ja ompelin yhteen. Lopputuloksena oli kaksi pipoa, mutta ihan erimalliset ja toisessa kankaat eri päin kuin piti. Piti siis olla kääntöpipot, joissa toinen puoli sininen ja toinen liila. Koitin sitten paikata vahinkoa tekemällä toisesta tupsupipon. Ihan kiva, juu, mutta aivan liian kireä kummallekin. Huokaus. Täytyy kokeilla, jos uunituorelle veljenpojalle tämä kelpaisi.


Vasemmanpuoleinen on sellainen kuin pitikin, oikeanpuoleiselle tapahtui jotain omituista.


Osa II tulossa, kun tästä mokasta toivutaan. Nimimerkillä "En pura".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti