Lentäen perille

Lentäminen kahden lapsen kanssa yli 8 tunnin ajan vaatii valmisteluita ja ennakointia. Silti ei voi olla ihan varma, että miten tässä käy. Tyyniä jännitti koneessa nukkuminen, mutta onneksi saimme vaihdettua paikkoja niin, että meillä oli neljä paikkaa käytössä peräkkäisillä riveillä. Siihen rakensimme unimajan ja siellä se uni sitten tuli. Ruoka ei oikein maistunut ja se sitten kostautui taksimatkalla hotellille - tuli matkapahoinvointia taksissa. Onneksi isillä oli paperipussi takataskussa...


Pikku-Touho matkusti  korvatulehduksesta huolimatta reippaasti. Onneksi tauti oli hyvin lääkitty ja paranemassa. Myös ruoka maittoi ja uni tuli.


Entäs vanhemmat... no, emme juuri nukkuneet. Saavuimme Pekingiin ja hotelliin 03 aikoihin yöllä ja aika pökkyräisinä. Täällä oli jo aamu. Saimme huoneen nopeasti ja pääsimme nukkumaan. Hotelli on huoneistohotelli, täällä on ihan hienoa. Oma leikkihuone, ravintola, avuliaat bellmanit ja hassusti englantia puhuva respa.

Asioita joita tekisin toisin: muista leikata vauvan kynnet ennen lentoa! Pakkaa mukaan vauvanpeitto! Täällä tuotiin maton kokoinen peite Pikku-Touholle, eikä pienempiä kuulemma ole.